Artikkeli on julkaistu Tuulivoimayhdistyksen Tuulivoima-lehdessä.
Tuulivoima-ala on elänyt Suomessa kiireistä aikaa viimeiset 10 vuotta. Syöttötariffin aiheuttaman investointibuumin siivittämänä aiemmin pienimuotoinen tuulivoimatuotanto oli nopeimmin kasvava sähköntuotantomuoto. Hankkeita käynnistettiin kovaa vauhtia. Tärkeintä oli saada tuotanto käyntiin mahdollisimman nopeasti ja käytettävyydeltään korkealle tasolle. Ensimmäisen aallonharjan mentyä on toinen aalto jo kovaa vauhtia tulossa. Syöttötariffijärjestelmä teki tehtävänsä ja nyt meillä on uusi merkittävä tuotantomuoto suomalaisessa energiantuotannon paletissa. Matkan varrella moni on epäillyt, voiko Suomessa olla mahdollista tuottaa tuulivoimaa kannattavasti ja luotettavasti. Varsinkin vanhojen energiayhtiöiden päätökset muinoin luopua tuulivoimatuotannosta asettuvat nyt uuteen valoon.
Tuulivoima vs. muut tuotantomuodot
Tuulivoimatuotanto eroaa muista tuotantomuodoista merkittävästi. Sillä ei ole vesivoimalle tunnusomaista säädettävyyttä, eikä ydinvoimalaitoksilla olevaa ennustettavuutta ja korkeaa käyttökerrointa. Tuulivoimatuotannon kasvaessa säädettävissä olevan kapasiteetin suhteellinen osuus pienenee. Tällä on ja tulee olemaan useita vaikutuksia, varsinkin kun tuulivoimaennusteet pääsääntöisesti perustuvat samoihin ilmastomalleihin.
Ainoat markkinaehtoiset poikkeukset tuulivoiman säätöihin liittyen ovatkin olleet oikeastaan negatiiviset Elspot-hinnat, jolloin tuulivoimatuotantoa saatetaan säätää alas tuulivoimatuottajien toimesta. Näitä ”pakkashintatunteja” on ollut muutamia viime vuosina Suomessakin ja trendin ennakoidaan jatkuvan. Muut tuotteet, kuten negatiiviset tasesähköhinnat sekä erikoissäädöt, aivan varmasti tulevat kasvattamaan volyymiä.
Ydinvoiman ja tuulivoiman lisääntyvä kapasiteetti lisää vahvasti myös aluehintariskiä, päivän sisäistä kaupankäyntiä ja säätösähkömarkkinoiden volyymiä. Tuleva varttitase mahdollistaa ja käytännössä pakottaa osapuolia miettimään omaa positiotaan tulevaisuudessa sähkömarkkinoilla.
Muutokset ohjaavat tasevastaavia ja tuottajia nopeampaan reagointiin
15 minuutin taseselvitysjakso otetaan käyttöön samanaikaisesti kaikissa Pohjoismaissa vuoden 2023 toisen vuosineljänneksen loppupuolella (tavoite 5/2023). Samalla siirrytään 15 minuutin kaupankäyntijaksoihin päivänsisäisillä markkinoilla ja säätösähkömarkkinoilla. Tällöin tasesähkön hinta määräytyy markkinoilla neljä kertaa tunnissa. Tämä tulee olemaan haaste sekä ennustamiselle että taseen tasapainottamiselle. Ennakoimmekin, että ennustamiseen tulee käyttöön entistä enemmän tekoälyyn pohjautuvia, oppivia malleja sekä taseen tasapainottamiseen automaattista päivänsisäistä kaupankäyntiä.
Valvomopalvelun tuottaja yhdistää useita palveluja kokonaisuudeksi
Sähköverkkoa ja kaupallista toimintaa operoiva valvomo yhdistää monen eri tahon osaamisen esimerkiksi huoltokeskeytyksissä. Valvontapalveluiden tuottajan on tulevaisuudessa kyettävä palvelemaan puistoa operoivaa tahoa koko ketjussa teknisestä valvonnasta, kaupallisesta operoinnista taseselvitykseen, raportointiin ja laskutukseen saakka. Energiatiedon hallinnan merkitys nousee jatkuvasti markkinoiden muuttuessa mm. lisääntyvien kaupankäyntituotteiden muodossa ja käytännössä on välttämätöntä kyetä tuottamaan raportointi osana valvontapalvelua.
