Enerim hyödyntää tekoälyä sekä omassa ohjelmistokehityksessään että osana asiakasratkaisuja. Uusia käyttökohteita tutkitaan ja viedään käytäntöön jatkuvasti.
Energia-alalla jos missä dataa riittää: esimerkiksi sähköverkot, tuotanto ja kulutus tuottavat jatkuvasti valtavia määriä tietoa. Kuinka isoa roolia tekoäly on ottamassa kaiken tämän datan käsittelyssä ja hyödyntämisessä, Enerimin teknologiajohtaja Joonas Kolmonen?
– Energia-ala on poikkeuksellisen otollinen ympäristö tekoälyn hyödyntämiselle, sillä energia-ala nojaa suuriin tietomassoihin ja reaaliaikaisuuteen. Kun energiamarkkinat monimutkaistuvat, myös päätöksenteon nopeuteen liittyvät vaatimukset kasvavat, toteaa Enerimin teknologiajohtaja Joonas Kolmonen.
Kolmosen mukaan Enerimissä tekoälykeskustelussa ei niinkään ole kyse enää yksittäisistä kokeiluista tai teknologiahypestä, vaan siitä, miten tekoäly integroidaan osaksi liiketoimintaa.
-Meille tekoäly ei ole irrallinen trendi, vaan luonnollinen jatkumo energia-alan digitalisaatiossa, Kolmonen tiivistää.
Tekoäly ei ole itseisarvo
Kolmosen mukaan huomio on hyvä kiinnittää siihen, mitä ongelmaa tekoälyllä ratkaistaan.
– Tekoäly on apuväline asiakkaan tekemisen tehostamiseen ja automaation lisäämiseen. Meillä kehitystä ohjaavat ennen kaikkea asiakkaan saama lisäarvo sekä turvallisuus.
Enerim hyödyntää tekoälyä tällä hetkellä sekä omassa ohjelmistokehityksessään että osana asiakasratkaisuja. Käytännössä tekoäly näkyy esimerkiksi tiedon yhdistämisessä eri järjestelmistä yhdeksi kokonaiskuvaksi, poikkeamien tunnistamisessa prosesseissa ja datassa, toistuvien työvaiheiden automatisoinnissa ja päätöksenteon tukemisessa.
– Energia-alalla moni asia tapahtuu nyt reaaliajassa. Kun tietoa tulee useista eri lähteistä yhtä aikaa, tekoäly auttaa tunnistamaan olennaiset asiat nopeammin ja vähentää manuaalista työtä.
Kolmonen sanoo, että tekoäly on hyvä tunnistamaan poikkeamia ja laadullisia ongelmia datassa. Samalla korostuu ohjelmistoarkkitehtuurin merkitys. Järjestelmien pitää olla rakennettu niin, että tekoälyn tekemiä valintoja voidaan tarkastella jälkikäteen.
– Tulevaisuudessa erilaiset tekoälyagentit voivat koordinoida työnkulkuja keskenään ja auttaa muodostamaan laadukkaita kokonaisuuksia osana isompia prosessiketjuja, jolloin ihmisen rooli siirtyy valvontaan ja ohjaukseen.
Hyödyntäminen vaatii hallintaa
Vaikka tekoälyyn liittyy paljon odotuksia, keskustelu sen riskeistä on Kolmosen mukaan täysin perusteltua.
– Energia-ala on yhteiskunnan kannalta kriittinen toimiala. Datan käyttöön liittyvät vaatimukset on otettava äärimmäisen vakavasti. Tekoälyn käyttö ei voi perustua siihen, että dataa syötetään hallitsemattomasti erilaisiin palveluihin.
Enerimillä tekoälyn käyttöä ohjataan selkeillä linjauksilla ja käytännöillä.
– Meillä on määritelty, miten dataa saa käyttää ja mitä aineistoja eri tekoälyagentit voivat hyödyntää. Strategiana on varmistaa tietoturva, läpinäkyvyys ja luotettavuus.
Kolmosen mukaan juuri hallinta tulee muodostumaan yhdeksi keskeisimmistä kilpailutekijöistä myös tulevaisuudessa.
Kilpailukyky syntyy kyvystä hyödyntää dataa
On siis päivänselvää, että tekoälyn merkitys energia-alalla kasvaa nopeasti seuraavien vuosien aikana. Ja samalla kasvavat myös asiakkaiden odotukset.
– Energiayhtiöiltä odotetaan entistä parempaa asiakaskokemusta, tehokkaampia prosesseja ja kykyä reagoida markkinamuutoksiin nopeasti. Tässä tekoäly tuo aidosti uusia mahdollisuuksia.
Kolmosen mukaan tekoälyn rooli muuttuu vähitellen taustalla toimivasta avustajasta aidoksi liiketoiminnan kyvykkyydeksi.
– Puhumme siirtymästä ”AI-as-helper”-ajattelusta kohti ”AI-as-business capability” -ajattelua. Tekoäly ei ole enää vain yksittäinen työkalu, vaan osa sitä, miten liiketoimintaa tehdään.
Enerimin tavoitteena on tuoda asiakkaiden käyttöön uusia toimintamalleja sitä mukaa, kun teknologia kehittyy.
– Asiakkaiden ei tarvitse itse seurata jokaista teknologista muutosta. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että ratkaisut kehittyvät mukana ja tuovat kilpailukykyä myös tulevaisuudessa.
Vaikka tekoäly automatisoi työvaiheita ja nopeuttaa tiedon käsittelyä, Kolmonen ei usko energia-alan asiantuntijatyön katoavan. Pikemminkin roolit muuttuvat.
– Energia-alalla tarvitaan jatkossakin syvää ymmärrystä prosesseista, sääntelystä, markkinamalleista ja asiakkaiden tarpeista. Tekoäly tulee väistämättä osaksi tekemistä, mutta se ei korvaa syvää asiantuntemusta. Energia-alalla kilpailukyky syntyy jatkossa siitä, kuinka tehokkaasti dataa pystytään hyödyntämään – ja siinä tekoälystä tulee keskeinen kyvykkyys.